Nukkeprofiilit

Nuket ovat saapumisjärjestyksessä.

Jai Arabella Himmler

Malli: Pullip Dorothy 

Ikä: 15v

"Oh, you're the best friends anybody ever had!

And it's funny, but i feel as if i've known you all the time

.....Feel liike so."

Syntymäpäivä: 28.2

Customtiedot:
Ebaysta ostettu ruskea peruukki

Coolcatin PB-20 chipit
27cm obitsu SB-S
Ripsiä lisätty

Luonne:

 Jai on hyvin kiltti ja sympaattinen tyttö, joka ei voisi satuttaa kärpästäkään. Menneisyys on Jaille vielä vähän auki, hän ei ole varma taustastaan. Jailla on vakava luottamusongelma, mikä vaikeuttaa kommunikointia ja seurallista elämää. Sen seurauksena tytöllä on hyvin vilkas mielikuvitus, jonka avulla hän kuvittelee itselleen ystäviä mm. Pehmoleluistaan. Jai ei koe yksinäisyyttä, hän pikemminkin nauttii yksinolosta ja rauhasta. Tytön huone on sisustettu rauhallisilla pastellinväreillä, ja se on täynnä pieniä leluja ja vaaleanpunaisia tyynyjä, jotka kuvastavat vahvasti hänen persoonaansa.

Jai on melkein näkymätön muiden silmissä. Kukaan ei kiinnitä häneen huomiota, eikä se haittaa Jaita. Tyttö pitää kaikki murheet ja vastoinkäymiset sisällään, hän pääsee niistä nopeasti yli, eikä jää 

murehtimaan. Jai elää yhden päivän kerrallaan eikä tarvitse muita ihmisiä ympärilleen,  mutta toivoo syvällä sisimmässään että joskus uskaltaisi tutustua muihin ihmisiin ja saada ystävän jonka kanssa jakaa pienet salaisuudet.

Pitää:

Leipomisesta

 hiljaisuudesta

 marjamehusta

 luonnossa kävelemisestä

 eläimistä

pehmoleluista

Ei pidä:

 Oksennuksesta

 vedestä

uimisesta

 ampiaisista

siivoamisesta

  meluisista paikoista

Palanen menneisyydestä:
Tulossa..

Theme:

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Fewrynn Cecilia Dale

Malli: Pullip Classical White Rabbit

Ikä: 17v 

"Silence! Silence! We will now begin Alice’s Trail!! 

...Feel Like So."

Syntymäpäivä: 17.8

Customtiedot:

 Cancanin blondi peruukki

27cm Obitsu SBH-S

Harmaat teddyt

ripsiä lisätty

Luonne:

Fewrynn on luonteeltaan helposti kiihtyvä ja negatiivinen. Hän on vaikea yhteistyössä, sillä tytöllä on vahva mielipide, eikä hän usein jousta siitä. Sisimmältään Fewrynn on kuitenkin helposti haavoittuva ja kiltti, mutta osoittaa sen vain tietyille henkilöille. Jai on aikanaan varannut paikan tytön sydämessä, jonka takia Fewrynnin kovan kuoren alta paljastuu hiljainen, lastenlauluja rakastava nuori neiti aina Jain läheisyydessä.

Pitää:

 Hiuksistaan

lyhyistä hameista

 kaiken uuden oppimisesta

 talvesta 

 haasteista

kirjoista

pörröisistä tossuista

Ei pidä:

Neonväreistä

letuista

 säälimisestä

 hämähäkeistä

saunasta

ylimielisistä ihmisistä

Palanen menneisyydestä:

 Fewrynn oli perheensä ainoa lapsi, ja sai kaiken huomion. Hänen vanhempansa rakastivat tytärtään kovasti, mutta kummallisen joukon käydessä Fewrynnin kotona, vanhemmat rupesivat käymään aina vain enemmän ja enemmän töissä. Lopulta tilanne kariutui siihen, että koko perhe muutti Skotlannissa sijaitsevaan tutkimuslaboratorioon, sillä ehdolla, ettei Fewrynn saanut hortoilla käytävillä tai kurkistella huoneisiin. 

Eräänä päivänä tilanne kuitenkin muuttui.

12-vuotias Fewrynn näki huoneensa ikkunasta, kuinka pieni lapsi kannettiin tajuttomana sisälle, ja kysyi siitä illalla äidiltään. Vastaukseksi tyttö sai vain käskyn mennä petiin aikaisemmin. Kerran Fewrynn näki tytön käyvän pienellä kävelyllä aidatun sisäpihan alueella. Kahden päivän kuluttua tytön saapumisesta tuli eräs Fewrynnin vanhempien kollegoista heidän pieneen huoneistoonsa. Tytön yllätykseksi hänellä olikin asiaa Fewrynnille. "Kuule Fewrynn, tarvitsen nyt apuasi. Haluaisitko mennä puhumaan pienelle tutkimusvieraallemme? Hän on köh- hieman yksinäinen." Fewrynillä ei ollut ystäviä tutkimuslaboratoriolla, sillä ainut toinen lapsi siellä oli 8-vuotias Cherry, joka oli koko paikan johtajan tytär, mutta hänen kanssaan ei saanut puhua, eikä häntä koskaan näkynyt missään. Siispä Fewrynn suostui.

Kollega johdatti tytön pieneen huoneeseen, jossa oli vanha puinen sänky, pieni tuoli ja pöytä, räsymatto ja pieni kaltereilla varustettu ikkuna. Ennen kuin Fewrynn oli ehtinyt katsella ympärilleen senkään vertaa, oli jo kollega lukinnut oven poistuessaan. Sängyllä makasi kippuralla tyttö, kasvot seinään päin.

Fewrynn lähestyi tyttöä, ja kuiskasi tervehdyksen. Tyttö säpsähti, ja katsoi Fewrynniä ihmeissään. 

"Hei, olen Fewrynn Dale, kuka sinä olet, ja miksi olet täällä?" Tyttö näytti edelleen kummastuneelta. " Nimeni on Jai Himmler." Fewrynn naurahti. Tyttö puhui niin huonoa englantia, että mahtoiko hän olla ulkomaalainen?

Niimpä lapset ystävystyivät, ja Fewrynn sai vierailla Jain luona monta kertaa päivässä.

Tuli taas aamu, ja Fewrynn hoiti aamutoimensa normaalisti, ja kiirehti sitten Jain huoneen luo. Fewrynn hämmästyi, sillä ovi oli auki, ja Fewrynnin äiti siivosi huonetta. "Äiti..Missä Jai on..??" Fewrynnin äiti säikähti ja katsoi tytärtään sanattomana. "Fewr kulta.. Hänen piti lähteä.." Tyttö tajusi heti äidin valehtelevan ja syöksyi kokoushuoneen ovelle johon hän jäi kuuntelemaan kuinka hänen isänsä puhui muiden kanssa. "Muistojen siirto onnistui loistavasti. Hän ei muista mitään ajastaan täällä, eikä hän muista vanhempiaan tai mitään muutakaan. Istutimme häneen valheet, ja hän pelkää muita ihmisiä niin paljon..-" 

Kolme vuotta Fewrynn valmisteli ja suunnitteli päänsä puhki kuinka karkaisi laboratoriolta, ja lähtisi etsimään Jaita. Hän löysikin keinon, ja aiheutti sellaisen hässäkän että pääsi sujahtamaan porteista. Siitä lähtien Fewrynn on etsinyt Jaita, kunnes löysi keinon kommunikoida hänen kanssaan unien avulla..

Theme:

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Cherilee Christine West

Malli: Dal Ra Muw

Ikä: 13v

"The Metropolis is my castle. Don't underestimate the information network! It's a lot faster than particles and it will make sense of the world!!"


Syntymäpäivä: 19.12

Customtiedot:

25cm Obitsu SBH-S 

Cancanin peruukki sävyssä lavender

Luonne:

Cherry on hyvin haavoittuvainen nuori tyttö. Cherry ei haluaisi koskaan kasvaa isoksi, koska vihaa täydestä sydämestään aikuisia ihmisiä, ja sanookin, että jos ihminen ei koskaan kasvaisi isoksi, ei mitään sotia syntyisi, vaan nauru ja iloisuus täyttäisi maailman. Tyttö uskoo kaikkeen yliluonnolliseen, yksisarvisista sängyn alla piileskeleviin mörkyleihin asti.

Cherry on hyvin kehittynyt ikäisekseen, hän pohdiskelee paljon asioita, ja haluaa auttaa mahdollisimman montaa ihmistä ja eläintä elämänsä aikana.

Cherry rakastaa yhtä asiaa maailmassa eniten, ja se on hymy. Kun hän saa jonkun lapsen hymyilemään, nauramaan, tai olemaan ylipäätään iloinen, Cherry kokee itsensä jonkin arvoiseksi. 

Pitää:

peltirasiastaan,

yksinolosta,

lasten hymyistä,

ihmisten hauskuuttamisesta,

pohdiskelusta,

lämpimistä kaulahuiveista.

Ei pidä:

vanhemmistaan,

talven kylmyydestä,

valituksesta,

unelmiensa murskautumisesta,

lauluäänestään,

kuivasta leivästä.

Palanen menneisyydestä:

 Cherry ei saanut koskaan kokea rakkautta vanhemmiltaan. Ei koskaan halia, ei myötätuntoa, ei lohdutusta suruun, ei ketään tukena vaikeina hetkinä. Ei ketään. Mutta Cherry ei silti ollut orpo, ei, hänen vanhempansa vaan eivät koskaan välittäneet tytöstään. Cherry eli koko ikänsä rumassa tutkimuslaboratoriossa Skotlannissa, joka keskittyi palvelemaan pimeitä voimia. Cherry ei koskaan saanut poistua perheensä harmaanvalkeasta huoneistosta, ei edes ulos. Tytön arvo oli täysin nolla, hän ei merkinnyt mitään vanhemmilleen. Tai no, olihan hän vanhempiensa piika, siivoaja ja kokki. Se olikin ainoa syy pitää tyttöä elossa. Hänellä oli suuressa huoneistossa pieni huone, siivouskoppi, jossa hän säilytti ainoaa omaisuuttaan, peltirasiaa, jonka sinistä pintaa peitti ruoste, joka siihen oli vuosien aikana kerääntynyt. Se oli Cherrylle kaikki kaikessa, koska sen hän oli saanut ainoalta ystävältään köyhässä kylässä, metsän toisella laidalla. Niin, joskus kun vanhemmat olivat yön poissa, Cherry vieraili salaa kylässä. Siellä hän nauratti kylän lapsia, ja kaikki pitivät hänestä. Kylässä oli pieniä taloja ja kauppoja, sekä katos, jonka alla värjötteli suunnileen Cherryn ikäinen tyttö. Tytöt  ystävystyivät nopeasti, ja Cherry varasti aina jotakin pientä syötävää kotinsa keittiöstä vieraillessaan kylässä. 

Eräänä ankarana talvena tytöt tapasivat viimeisen kerran. Kukaan kyläläisistä ei huolinut resuista kerjäläistä kotiinsa talveksi, koska ruokaa riitti hädintuskin omalle perheelle. Tuisku ja viima pauhasivat terävinä, ja kylmyys hyyti luihin ja ytimiin saakka. Cherry halusi salakuljettaa ystävänsä kotiinsa, mutta hänen ystävänsä vain pudisti päätään, ja intti; "Kyllä minä selviän." Ja antoi Cherrylle ainoan omaisuutensa, sinisen peltirasian. Tyttö nimittäin tiesi, ettei selviäisi ankarasta talvesta, ja halusi antaa muiston itsestään ainoalle, joka oli koskaan välittänyt hänestä. Niin Cherry lähti kotiinpäin lumimyräkässä. 

Talven aikana ei Cherry päässyt vierailemaan kylässä, mutta heti kevään koitettua, vanhempien ollessa poissa, tyttö lähti kylään ystäväänsä tapaamaan. Kun Cherry pääsi kylään, hän kiiruhti heti katokselle, mutta katoksen alla ei ollut ketään. Ei jalanjälkiä loskassa, ei mitään. Cherry hätääntyi. Missä oli hänen paras ystävänsä, joka niin oli inttänyt selviävänsä? Tyttö kyseli muilta kyläläisiltä, mutta kaikki vain pudistelivat päitään. Kukaan ei kertonut Cherrylle mitään, ennen vanhaa opettajatarta, joka huomasi tytön säntäilevän ympäri kylää, ystäväänsä etsien. "Pieni lapsikulta, Joanne Wallett on kuollut. Ei sinun kannata hänä etsiä. Löytyi jäätyneenä kuoliaaksi Paavin talon edestä, joskus toissaviikolla. Oliko hänen edes hyvä elää siinä köyhyydessä, ihme että eli näinkin pitkään."
Siitä lähtien Cherry pysyi sisällä kiltisti, hoiti vain kotityönsä ilmeettömänä kasvattaen ympärilleen kuorta, ehkä joskus hymyilevääkin kuorta, jonka alla kuitenkin piileskelisi aina se haavoittunut tyttö. 

Theme:

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Nicita Joeline Hunter

Malli: Pullip Ludmila

Ikä: 17

"I want to dance.. Among the rich-coloured feathers falling down the sky.. Feel like so."


Syntymäpäivä: 2.4

Customtiedot:
27cm Obitsu SBH-M
Coolcatin pb-20 chipit
Formydollin peruukki sävyssä cherry wine
Ripsiä lisätty


Luonne:
Nicita on noita, hyvin ilkeä ja päättäväinen sellainen. Nicitalla on usein tietty päämäärä, eikä hän luista siitä kuin hätätapauksessa. Tyttö on ollut Noita 17-vuotiaasta saakka, jolloin hän sellaiseksi muuttui, jo melkein 30 vuotta sitten.
Nicita on todellinen myrkkykäärme,  hän osaa loukata todella pahasti, mutta myös kietoa ihmiset pikkurillinsä ympärille, jos tilanne sitä vaatii. Nicita on myös kovin pinnallinen, hänelle ulkonäkö on tärkeintä. Hän vihaakin itseään kauniimpia ihmisiä, koska kokee itsensä huonommaksi ja rumemmaksi heidän rinnallaan.
Tytöllä on myrkyllisen pintansa alla kuitenkin vielä vähän inhimillisyyttä jäljellä, ja sen takia hän onkin välillä hankala muille noidille.

Pitää:

Taikuudesta
Gootti-tyylistä
Itsestään
Pomottamisesta
Kurpitsapiirakoista
Pimeistä syys-illoista
Salmiakista

Ei pidä:

Vaaleanpunaisesta
Kikattamisesta/ihkuttamisesta tms
Jaista
Valittamisesta
Kauniimmista ihmisistä kuin hän itse
Varjojenmetsästäjistä
(Tarinan edetessä niistä kerrotaan lisää)
Lapsista


Palanen menneisyydestä:
 Nicita on kotoisin suurperheestä, ja hänen vanhempansa olivat molemmat voimakkaita noitia, jotka työskentelivät varjoille. Nicita oli perheensä ainoa tytär, ja hän saikin usein haukkuja itserakkailta isoveljiltään, jotka olivat jo oppilaina toisilla noidilla. Nicitan ollessa yksinään, hän tutustui poikaan, Sylvainiin, johon rakastui. Kun vihdoin Nicitan täytettyä 15, viimeisinkin veli muutti pois, ja vanhemmat keskittyivät hankkimaan tytölle mestaria. Nicita pääsi oppiin kokeneelle naiselle, joka opetti tytölle kaiken noitana olemisesta. Mestari myös huomasi Nicitan taidot ja intohimon, joten hän suositteli tyttöä varjolle, joka tarvitsi oppilasta ja apuria demonien vapauttamiseen. Siispä Nicita pääsi oppiin varjolle, olennolle, joka oli joskus ollut mies, mutta jonka sielu oli mustunut mädäksi. Samaan aikaan Sylvain kouluttautui varjojenmetsästäjäksi, ja heidän tiensä erosivat Nicitan vanhempien käskystä. Nicita unohti pojan pian, sillä hän keskittyi tosissaan varjon kanssa opiskeluun.

Kun sitten vihdoin Nicita täytti 17-vuotta, varjo antoi hänelle lahjan, sellaisen, ettei tyttö ikääntyisi enää koskaan.
Nicita tapasi alamaailmassa toisen pojan, Nicholaksen, vampyyrin, mutta heidän suhteensa jäi lyhyeen Nicon petettyä tyttöä.

 Nicitan valmistumisen jälkeen, mestari ja oppilas lähtivät yhdessä matkalle, kohti Itävaltaa ja Alppeja, jossa sijaitsi demonien oma pyhäkkö. Perillä he alkoivat manata. He manasivat kaikella voimallaan, niin voimallisesti, että taian saattoi havaita leijuvan ilmassa. Kaikki oli sujumassa täydellisesti, ympyrä oli sulkeutumassa pyhäkön ympärille. Kunnes pieni, Itävaltalainen tyttö, näki metsässä leikkiessään taikuutta. Taikuus kutsui häntä houkutellen, ja hän astui vahingossa manauspiiriin. Varjo päästi heti irti taiastaan, ja taintui voimakkaasta taika-aallosta, joka syntyi tytön astuessa kehään.
 Nicita ei huomannut mitään, ennen kuin oli liian myöhäistä. Puolet hänen taiastaan oli siirtynyt piirin latauksen laukeamisen voimasta tuohon pahaa-aavistamattomaan tyttöön. Nicita taintui, ja kun hän heräsi, oli varjo poissa, ja varjonmetsästäjät piirittäneet hänet. Rivissä hän näki vakavan Sylvainin, joka vangitsi Nicitan simpukankuoreen, joka haudattiin syvälle maahan.

Varjo löysi tuon tytön, joka oli pilannut manauksen, ja tyhjensi hänen muistinsa laboratoriossa, joka tuki Varjoa hänen toimissaan. Hän ei pystynyt vangitsemaan taikaa tytöstä, ennen tämän 15-vuotis syntymäpäivää jolloin taika aktivoituisi, joten hän lähetti tytön odottamaan kohtaloaan. Varjo kuoli kuitenkin pian tämän jälkeen Sylvainin miekkaan kieltäytyessään kertomasta tytön olinpaikkaa.
Tyttö oli nimeltään Jai.

 Theme: